Jaa tämä sivu:
Työharjoittelut ovat olennainen osa sairaanhoitajakoulutuksen opintoja. Erityisesti TOKASA-opiskelijoille työpaikoilla tapahtuva harjoittelu on kultaakin kalliimpi kokemus, sillä aidoissa hoitotyön vuorovaikutustilanteissa opiskelijat pääsevät käyttämään opintojensa aikana hankittua kielitaitoa ja tietysti oppimaan kieltä lisää. Mitä suuremmassa määrin hoitotyön harjoittelu on opiskelijoille myös kieliharjoittelu. Harjoitteluissa tulee näkyväksi se, mitä kielenoppisen toiminnallisuudella TOKASA-koulutusmallissa tarkoitetaan. Opiskelijan rooli harjoittelussa on osallistuva ja aktiivinen. Kielen käyttämisestä tulee hänelle merkityksellistä ja tarpeellista. Hän oppii ja havaitsee kieltä käyttämällä kielen eri muotoja ja sääntöjä autenttisissa hoitotyön tilanteissa. Kieli mahdollistaa toiminnan sekä ihmisten välisen yhteisymmärryksen.
TOKASA-koulutusmallissa suomen kieli on vahvasti integroitu harjoittelua edeltäviin hoitotyön opintoihin peruskielikurssien rinnalla, mutta harjoittelun aloittaminen kehittyvällä kielitaidolla voi olla monin tavoin jännittävää opiskelijalle ja kenties myös työyhteisölle, joka vastaanottaa kieltä opettelevan harjoittelijan työtiimiinsä. TOKASA-hankkeessa on kehitetty kielisopimus, jonka tarkoituksena on avata keskustelu kielestä ja kielen oppimisesta opiskelijan ja työharjoittelupaikan välillä heti harjoittelun alkaessa. Kielisopimuksessa opiskelija kuvaa sen hetkistä kielitaitoaan ja asettaa kielenoppimisentavoitteensa harjoittelulle. Kielisopimuksessa opiskelija voi kertoa toiveistaan, millaista tukea ja ohjausta hän kielen oppimiselle kaipaa työyhteisöltä. Näin kielen oppiminen ei ole vain opiskelijan harteilla, vaan hän tarvitsee ja saa siihen työyhteisön tukea. Kielisopimus laaditaan yhdessä opiskelijan, harjoittelun ohjaajan ja suomi toisena kielenä -opettajan kanssa. Kielisopimus vahvistaa yhteistyötä ja lisää kielitietoisuutta työyhteisössä, kun kielestä keskustellaan ja sovitaan sen käyttämisestä eri osapuolien kesken.
Tätä blogitekstiä suunnitellessani halusin tuoda esille myös opiskelijan näkökulman kielisopimuksesta ja sen merkityksestä harjoittelussa. Käännyin asian tiimoilta Metropolian TOKASA-opiskelija Nishanie Reckermanin puoleen, joka aloitti opinnot tammikuussa 2023 ilman suomen kielen taitoa. Pyysin häntä kirjoittamaan omin sanoin suomeksi asiasta ja sovimme, että tekstin saa julkaista sellaisenaan osoituksena hänen kielitaitonsa huimasta kehittymisestä kuluneen vuoden aikana. Näin Nishanie kirjoittaa:
Minä luulen että kielisopimus on todella hyödyllinen. Sen avulla opiskelija kenelle suomi on uusi kieli, tuntea itsevarma että hänen ohjaaja ei ole erittäin suuri odotukset kielestä. Ohjaajan perspektiivista kielisopimus antaa hänen mahdollisuuden ymmärtää opiskelijan suomen kielin tasoa. Hän voi ymmärtää kuinka paljon opiskelija voi puhua ja ymmärtää. Lisäksi voi tietää miten opiskelija haluaa parantaa kielitaidot.
Henkilökohtaisesti minun gerontologinen harjoitus ensinmäinen päivänä, kun minun ohjaaja luki minun kielisopimus, hän sai hyvän kuvan minun suomen tason. Joten jos minä en ymmärrä jotain, minulla ei ole stressia. Kun sen tapahtuu, hän alkaa puhua hitaammin, tai selittää käyttää perus sanoja, tai lopulta selittää englanniksi. Siten minun elämani vähemmän stressaavaa, kun minä tiedän että ohjaaja ei tule pettynyt koska minun kieli ei ole täydellinen, ja viela antaa minulle mahdollisuuden harjoitella kaikki taitoja, jota minä voin olla hyvä sairaanhoitaja.
Kuvassa opiskelijat Nishanie Reckerman, Yinuo Wang, harjoittelun ohjaaja sairaanhoitaja Agatha Hagan jaS2-lehtori Hanna Lenkola kielisopimuksen parissa.
Kielisopimus ei siis ole vain paperi täytettävien asiakirjojen joukossa, vaan se on työväline, jolla on kahdenlainen tehtävä. Ensinnäkin sen avulla voidaan sopia ja luoda yhdessä kielitietoinen, turvallisempi tila ja toisaalta opiskelija voi kuvata sen kautta omaa osaamistaan, asettaa tavoitteita kielen oppimiselle ja seurata edistymistään. Näin opiskelijalle kertyy harjoittelu toisensa jälkeen dokumentoitua tietoa hänen suomen kielen oppimisestaan ja kehittymisestään kielenkäyttäjänä. Ja voiko sen parempaa palautetta ja onnistumisen iloa ollakaan!
Hyvää joulua ja uutta vuotta tokasalaisilta!
Blogitekstin kirjoitti Hanna Lenkola, S2-lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu